Kevättä mielessä, perennapenkin kunnostuksen suunnittelua.

Vielä, kun pihapiirit ovat lunta tulvillaan, ajatus pyrkii jo siihen hetkeen kun lumet ovat sulaneet. 

Muistelen muuan pihan istutuksia ja kovasti jo suunnittelen perennapenkin muokkaamista.  On käytävä talon varjostaman, liki koko päivän varjossa olevan perennapenkin kimppuun heti kun lumet sulavat.  Istutin ensimmäisen jouluruusun vuosia sitten tähän penkkiin.  Muutamien vuosien kuluttua löysin ensimmäiset jouluruusun pienet taimet emokasvin juurelta tiheänä kasvustona, siitä niitä saa jakaa tuttaville sekä istuttaa uusiin paikkoihin.  Keväällä saa siirtää uusia jouluruusun taimia sopiviin, varjoisiin paikkoihin. On niitä pikkutaimia löytynyt metrien päästäkin, mm. juhannusruusun alta, jossa ne ovat saaneet kasvaa niillä paikoillaan.  Liekö kulkeutunut kissan turkissa tai saappaissa siemeniä sinnekin. 

Peuran- ja pisamakellot ovat vallanneet jo kunnon tontit itselleen, niitä täytyy rueta jo rajoittamaan.  Siirrän osan kasvustosta alueelle, johon olen siirtänyt jo aikaisemmin erilaisia kellokukkia.  Siellä ne saavat levitä vapaasti.  Japaninakileijan ja sormustinkukan pikkutaimia siirrän ketokukka-alueelle, jossa ne saavat siementää ja kasvaa rajoittamatta, ainakin toistaiseksi.

Lempiperennani harjaneilikka ei viihdy oikein hyvin tässä varjoisassa penkissä.  Siirrän ne valoisampaan paikkaan sekä kylvän kaveriksi uusia harjaneilikan siemeniä, niitähän on useampia lajikkeita.  Erityisesti tykkään vahvoista tumman punaisista, liloista ja kirjavista väreistä.

Kun saan taimia siirtämällä uutta tilaa penkkiin, istutan tilalle lehtoängelmää ja sormivaleangervoa.  Näinpä ne istutukset muuttuvat ja saavat uutta ilmettä lähes joka vuosi.  Mutta nyt on vielä hetki aikaa tehdä tätä suunnittelutyötä myös muille istutuksille ennen kuin saan tarttua lapion varteen.